Kyllä olikin viikonloppu!

Välillä oli ihan järjettömän hauskaa ja välillä sai ihmetellä silmät selällään. Lähinnä Porin KV:ssa, mutta siitä erikseen...

Evan ja Nooran kanssa lähdettiin jo perjantaina kohti Piikkiötä, Tuorlan majataloa, joka oli aivan ihastuttavan mukava ja rauhallisen ilmapiirin omaava paikka. Majoituttiin soluhuoneeseen.

Aamulla sai rauhassa herätä ja nauttia auringon paisteisesta aamusta. Käytiin kokoamassa auringonsuojakatos ja syötiin rauhassa ulkona aamupalaa. Sitten kamat ja koirat mukaan! Päivä voi alkaa.  

Pilvin arvostelu:

"Good type. Good wedge shaped head. Correct bite. A little streight in shoulder. Correct topline. Strong heirdqnaters (???) Has a good side gate. A little wide in front & a little cloce behind. Coat of good color & texture."

Pilvin kanssa menestystä ei tullut VAL EH, mutta ei se haitannut. Meillä oli oikein mukavaa tuttujen kanssa ja Bodeneis-picnicillä. Oli kuoharia ja naposteltavaa. Kiitos tässä yhteydessä kaikille ihastuttaville kavereille tasapuolisesti 

Noora kävi Pilvin kanssa lapsi & koira-kilpailussa kokeilemassa, että miltä se näyttelymeininki tuntuu siellä kehän puolella. Minun loistava apulainen monessa näyttelyssä. Siitä erityiskiitos "Nooruskalle"! 

Ja niin kun joka vuosi, Pyrykin oli mukana. Mun komea miäs, osallistui turistiluokkaan.

Käyttäytyi jopa varsin mallikkaasti. Koiria oli siihen luokkaan ilmoitettu 6 kpl. Ja mielestäni oli hienoa, että tuomarina oli OIKEA TUOMARI, koska koirassani ei ole muuta vikaa, kuin se, että Pyry on ollut kivesvikainen, jonka takia se leikattiin noin 2 vuotiaana kasvainten välttämiseksi. Joka vuosi olen toivonut Pyrylle hyvää sijoitusta.

Voi kuulkaa sitä minun riemuni määrää kun Pyry voitti luokan! Tuli siinä sitten leijuttua ja hehkutettua niin, ettei varmaan kenellekään jääny asia epäselväksi. Että tanssiaskelin ja hyppien poistuin kehästä!

Pyryn arvostelu:

"4 years 6 months. A red dog. Good bite not full dentation. Ok in front, good in shoulder, a little long in body. Good loat."

Pyry sai myös Pirkan-pytyn, joka on kieropalkinto ja se annetaan taas eteenpäin ensi vuonna. Siihen asti se on meillä aitiopaikalla takkahuoneessa.

Illalla näyttelypäivän jälkeen osallistuttiin juhlaillalliseen. Gööttiyhditys täytti 20 vuotta!!

Illallinen mukavan juhlava tapahtuma. Palkintoja saivat pitkä aikaiset yhdistyksen perustajajäsenet, oli puheita ja naurua, puheen sorinaa ja ruoka oli kerrassaan loistavaa. Kaikki itsetehtyä perinneruokaa  Vei kielen mennessään. Tosin MEIDÄN porukan koirat olivat sitä mieltä, että hekin haluavat osallistua tapahtymaan.

Istuttiin porukalla siinä ikkunan vieressä, josta näki sisäpihalle. Tunsin jalassani töytäisyn ja kun katsoin alas... KOIRA! Eva huomas sen samaan aikaan ja sanoi: "Rysä!" Siihen jäi haarukat ja veitset, koira kainaloon ja Eva hiippaili vähin äänin pihalle. Me katsottin Nooran kanssa toisiamme silmät pyöreinä, että miten Rysä oli sinne päässyt. Vilkaisin pihalle... TOINEN KOIRA.... ei oo totta... ANSA! Noora hyppäs ylös ja paineli pihalle. Otti Ansan syliin ja siinä me menivät, Eva Rysä kainalossa ja Noora perässä, Ansa kainalossa. Istuin siinä vähän aikaa ja katselin tyhjiä tuoleja edessäni vuoron perään vähän aikaa ja laitoin haarukallisen ruokaa suuhun, joka meinasi samantien jäädä kurkkuun kiinni. Olin nimittäin katsonut just taas pihalle. Kurkustani tuli ääni: "MUN KOIRA!" Siis tää ei oo totta!!! Pyry paineli samasta suunnasta kun Rysä ja Ansa oli tullu. Hyppäsin ylös ja pinkaisin pihalle, siinä jäi tarjoilijakin pyörimään paikalleen kun piirretyissä elokuvissa... Koirahan oli vallan innoissaan minut nähdessään. Häntä vain vispasi kun viimeistä päivää. Niin just... minä en ollut näkemisestä yhtään riemuissani.

Siinähän oli käynyt sitten niin, että kun meidän soluhuoneistossa ei ollut muita kuin me, niin aattelimme koirien sovun vuoksi laittaa Pyry ja Pilvin meidän huoneeseen ja jättää Ansan ja Rysän keittiö/eteinen osastolle. Huoneistoon olikin tullut joku asukas ja siksi Evan koirat karkasivat ulos. Vaikka väliovikin oli kiinni. Kun niitä koiria vietiin sisälle meidän huoneeseen, niin Pyry oli rynnistänyt äijämäisellä voimalla ovenraosta eeiseen ja ulko-ovesta suoraan pihalle. Kukaan asukas ei huoneesta tullut katsomaan tai kysymään mitään. Ääniä sieltä kuulemma kyllä kuului. Kun kaikki koirat oli turvallisesti yhdessä huoneessa lukkojen takana, niin illallinen voi meidän osaltamme taas jatkua. Tuli sitä illan mittaan katteltua vaistomaisesti ulos, että onko koiria näkyvissä  Että sellainen päivä